No niin, passinhakureissu on onnellisesti takana. Pikku vinkkinä muille, kannattaa ottaa ja etsiä se vanha passi mukaan. Koska ajokortti ei ole virallinen henkilötodistus, jouduin
oman elämäni kuulusteluihin, ja reputin kyllä pahemman kerran. En muistanut kolmea viimeistä osoitettani, lasten henkilötunnusten loppuosaa, ja missä viimeinen passini oli myönnetty. Ja pari muuta vastausta alkoi oliskohan se ollut... Voi nolous. Puhuin kuitenkin niin rehellisesti sekavia, että taisin mennä täydestä, koska passi on nyt tulossa.
Niinpä, mahkakohteena on tällä(kin) kertaa Lontoo. Mies osti meille yllätysliput, Ryanairilta kahdelle menopaluu reilut 100€. Ainoa ongelma on matkalaukku, joka maksaa enemmän kuin yhden ihmisen menopaluu lippu. Voisikohan matkalaukulle ostaa oman paikkalipun, se tulisi edullisemmaksi?
Miehellä on siis liput Chelsean peliin, ja minulla ostohousut jalassa. Minuahan jalkapallo kiinnostaa yhtä paljon kuin lapsia nukkuminen, ei siis yhtään. Mutta mies on luvannut harrastaa ankaraa shoppailua ja minä istun pari tuntia pelissä tuoppi kädessä. Fine for me. Molemmilla on omat intressit kahden päivän pikamatkalle.
Mutta ennen tätä lomailun huumaavaa vapautta, on tiedossa ainakin kaksi tenttiä, yksi lapinreissu perheen kanssa, siivoamista, pakkaamista ja synttärit.
Kivaa mannantaipäivää!