En ole koskaan ollut mikään rannekelloihminen. Tai korujen käyttäjä ylipäätänsä. Pidän koruista, ja käyttäisinkin niitä, jos vain ikinä muistaisin. Sama koskee korvakoruja. Kun otan korvikset pois, saattaa mennä montakin viikkoa etten muista koko asiaa. Toisaalta kotona ollessani en jaksanut panostaa kovastikaan, varsinkaan koruihin.
Nyt töissä yritän muistaa laittaa ainakin rannekellon, ja niitä olenkin parin vuoden aikana hankkinut peräti kolme. Kaksi niistä on vähän kuin koruja, jolloin itse korun unohtuminen matkasta ei niin harmita. Kolmas on ihan peruskello, johon voi yhdistäää vähän enemmänkin koruja näyttämättä jouukuuselta.
Ensimmäisenä rannekellona ikinä hankin itselleni Tommy Hilfigerin hopeisen timanteilla höysteytyn rannekellon. Kerran kun satuin näkemään tämän kaupan ikkunassa, en voinut unohtaa. Kyttäsin kellon hintaa piiitkään (siis kuukausia), ja lopulta tilasin sen Amazonista. Ja edelleen olen tyytyväinen hankintaan. Kaunis kello menee ihan pelkintään koruna, eikä muita koruja tarvita.
Näyttö on selkeä ja toistaiseksi naarmuiltakin on säästytty. Loistohankinta ainakin omasta mielestä, vaikka mies ensin epäilikin hankinnan järkevyyttä.
Mukavaa tiistaita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti